Tallinpito ja yrittäminen

Tallinpidossa yksi tärkeimmistä asioista on eläinten ja työntekijöiden sekä asiakkaiden turvallisuus. Tallinpidossa on tärkeää pystyä minimoimaan tapaturmien riskit. Rehuhygienia-asetuksen mukaan koko rehuketjun, alkutuotanto mukaan lukien, on rekisteröidyttävä rehualan toimijoiksi. Rekisteröityminen on toiminnan edellytys rehua tuottaville, sekoittaville ja/tai käyttäville viljelijöille ja kotieläintuottajille. Rehujen käyttäjien on varmistuttava siitä, että rehut on hankittu rekisteröidyiltä toimijoilta. Lisäksi ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevostenpidosta on tehtävä hallinta aluehallintovirastoon.

Jos hevosten pito on ammattimaista tai muutoin laajamittaista, on toiminnasta tehtävä kirjallinen ilmoitus sen alueen aluehallintovirastolle, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen uuden toiminnan aloittamista ja viimeistään 14 vuorokautta ennen toiminnan lopettamista tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Oleellinen muutos on esimerkiksi eläinmäärän huomattava kasvu.

Alkutuotannon rekisteröitävät toiminnat ovat rehun tuotanto (esimerkiksi rehuviljan viljely tai säilörehun teko joko tilan omaan käyttöön tai myyntiin), rehun sekoittaminen ilman lisäaineita/esiseoksia tilan omaan tarpeeseen ja rehun käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokintaan kotoisilla ja/tai ostorehuilla.

Lain tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työoloja ja turvata työntekijöiden työkyky. Päämääränä on myös ehkäistä työtapaturmia ja muita työympäristöstä johtuvia haittoja työntekijän terveydelle.

Työaikalain tarkoitus on työntekijän säännöllisen työajan enimmäismäärän rajoittaminen ja riittävän lepoajan turvaaminen työntekijälle.

Asetus sisältää työpaikkojen turvallisuus- ja terveysasioihin liittyviä säännöksiä, mm. työnantajan yleiset velvollisuudet, vaadittavat tilat, työpaikan valaistus, työpaikan paloturvallisuus ja pelastautuminen hätätilanteissa, työntekijöille annettavat suojelu- ja pelastautumisohjeet.

Lain tarkoituksena on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia ja edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Lailla halutaan myös edistää työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Laissa on säädöksiä työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto.

Lain tarkoituksena on turvata nuoren asema työelämässä ja taata ikään nähden riittävästi vapaa-aikaa ja lepoa. Lakia sovelletaan alle 18-vuotiaisiin, ja se sisältää säännöksiä mm. työajasta, työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä.

Sisältää säännöksiä mm. kielletyistä töistä, vaarallisista töistä sekä säännöksiä opetuksesta ja työn ohjauksesta.

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan 1.1.2003. Laki velvoittaa työnantajan selvittämään lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan ennen työsopimuksen tekemistä tai virkaan nimittämistä.

Ratsastuspalveluja koskee kuluttajaturvallisuuslaki sekä asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista. Lain mukaan toiminnanharjoittaja on vastuussa palveluiden turvallisuudesta.

Naapuruussuhdelain tarkoituksena on parantaa asumisen ja työn mukavuutta sekä karsia ympäristöstä turhia häiriötekijöitä. Näin viihtyvyys lisääntyy, kun naapurienkin tarpeet otetaan huomioon.

Jokamiehenoikeudet tarkoittavat oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Oikeuden käyttäminen on maksutonta. Jokamiehenoikeuksia ei ole kattavasti kirjattu lakiin vaan ne ovat kehittyneet ajan myötä maan tavaksi.

Sisäasiainministeriön pelastuslain edellyttämää omatoimista varautumista varten on omistajan laadittava kaikista suurehkoista maatiloista (60 hevosta/ponia) pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa on erityisesti selvitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen ja ihmisten sekä eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt.

Kuluttajille tarjottavat palvelut

Hevoseläinten kilpailutoiminnasta on säädetty hevoskilpailulaissa.