Hevosten ottaminen huomioon liikuntapaikkarakentamisessa ei aina toteudu liikuntalain tarkoittamassa hengessä, vaikka ratsastushallien ja hevosurheilureittien rakentamista on jossain määrin avustettu julkisin varoin.

Liikuntalain tarkoituksena (1998/1054) on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä. Lain tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta liikunnan avulla. Sen tarkoituksena on myös tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Liikuntalain mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on luoda yleiset edellytykset liikunnalle eli vastata liikuntapaikkarakentamisen rahoituksesta ja liikuntapaikkatarjonnasta. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa urheiluseurat ja liikuntajärjestöt.

Hevosurheilualueet ovat kuitenkin edelleen valtaosin yksityisin varoin toteutettuja ja ratsastuskoulut ja harrastetallit yksityisiä yrityksiä. Ratsastusseurojen toteuttama harrastus- ja nuorisotoiminta tapahtuu pääosin näissä yksityisten tahojen omistamissa tiloissa. Suosiotaan vuosi vuodelta kasvattava ratsastus on yksi naisten ja tyttöjen tärkeimmistä kilpailu-, liikunta- ja kuntoilulajeista, ja vajaa puolet harrastajista on lapsia ja nuoria.

Liikuntalakiin voimakkaasti sisällytetty tasa-arvokäsite, jolla tarkoitetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa, olisi otettava huomioon yhteiskunnallisessa liikuntapaikkarakentamisessa myös hevosurheilun näkökulmasta.

Lähde: Iinatti, Heini (2014): Hevostalous yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa. Teoksessa Laitinen, A. & Mäki-Tuuri, S. (toim.) Hevoset ja kunta – rajapintoja. Ypäjä: Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry, 42–63.

Materiaalit

Luku 5 – Hevostalous yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa