• på svenska
  • in English
  • Suomi
     

Hevosen hyvinvointi ja terveys laitumella

Suurin merkitys laiduntamisella on hevosen sosiaalistumiseen ja sen luomaan hyvinvointiin. Kun hevoset päästetään alkukesästä laitumelle suurissa laumoissa, ne pääsevät harjoittelemaan ryhmäkäyttäytymistä. Hyvinvointia lisäävät myös vapaa liikkuminen ja hyvä ravinto.

Ruokinnan muutos ja laitumen alkukesän rehevä kasvillisuus saattavat aiheuttaa hevoselle terveysongelmia. Hevonen on syytä totuttaa laidunruokintaan syöttämällä tuoretta ruohoa vähitellen. Joillakin hevosroduilla ja -yksilöillä on taipumus lihoa helposti. Lihavuus voi altistaa hevosen vakaviin terveysriskeihin. Kaviokuumeen yleinen laukaiseva tekijä on voimakas laidunruokinta, jossa hevonen saa paljon nopeasti sulavia sokereita, tärkkelystä ja fruktaaneja.

Ennen laidunkautta hevosen hampaat kannattaa raspata. Laiduntavalle hevosille on myös erityisen tärkeää huolehtia suoja jäykkäkouristusta vastaan. Sisäloisia vastaan hevoset on niin ikään hyvä lääkitä ennen laidunkautta, jotta laitumet pysyisivät puhtaampina. Loishäätö laidunkauden jälkeen estää varsinkin heisimatojen kehityksen suolistossa talven aikana

Sontakasojen siivoaminen laitumelta joka toinen viikko estää ulosteen mukana tulleiden loisten munien kehittymisen tartuntakykyisiksi toukiksi. Suunnitelmallista laidunkiertoa noudattamalla ja puhdistusniitoilla paitsi varmistetaan nurmen hyvä tuotto, estetään loisten leviämistä. Kesälaitumilla ei kannata tarhata hevosia muina vuodenaikoina.

Jalkojen pienetkin haavat ja ruvet kannattaa tutkia ja hoitaa hyvin, sillä hevonen on herkkä saamaan imusuonentulehduksen. Varsinkin laidunkauden alussa riehaantuneille ja laumajärjestystä selvitteleville hevosille tapahtuu loukkaantumisia.

Jos hevonen ei syö ja juo ollenkaan, on syytä kutsua eläinlääkäri välittömästi. Samoin myös onnettomuustilanteissa, joissa on runsasta verenvuotoa, murtuma tai nivelvaurion mahdollisuus. Eläinlääkäri on kutsuttava myös silloin, kun hevonen vain makaa maassa eikä reagoi ympäristöön tai sillä näyttää olevan voimakkaita kipuja.

Jos laitumella on riittävästi sopivaa ravintoa ja vettä, ei hevonen yleensä syö myrkyllisiä kasveja tai juo pilaantunutta vettä. Hevonen valitsee syötävät kasvit hajun, maun ja kokemuksensa perusteella, mutta kyky erotella ja valita syötävät kasvit voi yksilöllisesti vaihdella. Kasvin myrkyllisyys voi olla erilainen kasvin eri osissa ja muuttua myös kasvin iän mukana.

Hevosia on käytävä katsomassa laitumella vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa. Samalla kun todetaan eläinten kunto, tarkastetaan vesi ja aidat. Laitumella käytäessä kannattaa painaa mieleen hevosten lepoajat ja paikat, tavat liikkua ja käyttäytyä. Näin huomaa helpommin, kun hevosten toiminnassa ilmenee jotain poikkeavaa.

 

Hevosen ja ihmisen turvallisuus laitumella

Yleensä eniten vaaratilanteita laitumella aiheuttaa pelkäävä ja ryntäilevä hevonen.  Ongelmia voi syntyä jos tätä ei osata ennakoida. Hevosen käytös voi muuttua, kun se laiduntaa uudessa laumassa tai se on tuotu kokonaan uuteen ympäristöön. Laumaeläiminä yhdenkin hevosen pelkotila tarttuu muihin hevosiin, jolloin kaikki laumanjäsenet voivat olla hermostuneita. Hevosen käyttäytymiseen vaikuttavat hyvin oleellisesti sen ikä ja sukupuoli.

Erityisesti lisäruokinta, yksittäisen hevosen hakeminen pois laitumelta tai muu vastaava tilanne, jossa laumajärjestys on merkitsevä, voi aiheuttaa tapaturmia. Hevosten koti eli oma talli, ei saisi mielellään sijaita lähellä laidunta maantien toisella puolella, sillä hevoset voivat karata laitumelta ja pyrkiä talliin varsinkin laidunkauden alussa, mikä saa aikaan vaaratiulanteita tiellä ja lähialueella. Hevoset myös helposti kokeilevat aitojen kestävyyttä tai sähköisyyttä silloin, kun syötävä laitumelta vähenee tai loppuu kokonaan.

Aitojen täytyy olla turvallisia ja vahvoja, ja ne on tarkistettava päivittäin.  

InnoEquine

 

Julkaisun sisältö edustaa julkaisijan näkemyksiä. Hallintoviranomainen ei vastaa hankkeen esittämästä sisällöstä. Sivuston kuvien kopiointi ehdottomasti kielletty.