• på svenska
  • in English
  • Suomi
     

 

Lannan varastointi

 

  

Tallin varastointitiloja suunnitellessasi, mieti seuraavia asioita:

  • Kuinka monta hevosta tallissasi on?
  • Mihin lanta on mahdollista loppusijoittaa?
  • Kuinka usein lanta on mahdollista kuljettaa pois tallilta?
  • Voivatko hevoset laiduntaa kesällä? Ja mikäli kyllä, miten pitkään?
  • Onko tallissasi pihatto?
  • Miten saat lantalasta vesitiiviin (ts. valumia ei synny)?
  • Miten saat lantalasta hyvin tuulettuvan?

Muista perehtyä nitraattiasetukseen ja ole kunnan ympäristöviranomaisiin yhteydessä!

 

 

Lannan varastointia koskevat keskeisimmät lain asettamat vaatimukset ovat nitraattiasetuksessa. Jokaisella tallilla tulee olla tiivispohjainen ja mielellään katettu (suositus) lantavarasto. Näin voidaan estää ravinteiden hallitsematon pääsy ympäristöön ja pidetään talliympäristö siistinä.

Lantaa voidaan varastoida katetussa lantalassa, avolantalassa tai tilapäisessä lantavarastossa. Myös pihaton kestokuivikepatja lasketaan osaksi lannan varastointitilavuutta. Lannan jatkokäsittelyä voidaan tehdä esimerkiksi kompostissa tai kompostointialustalla. Myös lannan patterointi on tietyin edellytyksin mahdollista. Tässä osiossa esittelemme tietoa erilaisia lannan varastointiratkaisuja ja esimerkkitapauksia niistä. Myös lainsäädännön keskeiset vaatimukset on esitetty.

Tallin yhteydessä oleva lantavarasto voi olla ohjetilavuutta pienempi tilapäinen lantavarasto, esim. siirtolava, silloin kun lantaa luovutetaan tai siirretään isompaan lantavarastoon, esim. yhteislantalaan, säännöllisesti. Tällaisen tilapäisen lantavaraston tulee aina olla katettu tai peitettävissä. Tilapäinen lantavarasto voi tulla kyseeseen myös silloin, kun lantaa kertyy vuosittain hyvin vähän eli alle 20 m3 (tarkoittaen näin siis yhden hevosen ja ponin tallia). Tällöin lanta tulee varastoida tiivispohjaisella alustalla tai siirtolavalla.

 Lantavaraston kokoon vaikuttavat seuraavat asiat:

  • Hevosten määrä (eli syntyvä lannan määrä)
  • Lannan varastointiaika; ohjemitoitus ja suositus on 12 kk tarvetta varten

Lantavaraston tilavuuden tarve lasketaan Suomessa 1m3 jokaista hevosen tallissa viettämää kuukautta kohden. Näin ollen vuoden varastointia varten on varattava tilaa 12 m3 hevospaikkaa kohden ja 8 m3 ponipaikkaa kohden. Mitoituksessa voidaan huomioida tiheämpi tyhjennysväli esim. yhteislantalaan tai hevosten laidunkausi. Jos hevoset laiduntavat kokopäiväisesti tarvitaan lantalatilavuutta Etelä-Suomessa vähintään 8 kk tarvetta varten ja Pohjois-Suomessa 9 kk varten. Lantalan mitoittamista ohjetilavuutta pienemmäksi tulee harkita tarkkaan, sillä lannan määrä voi käytetystä kuivikkeesta ja työtavoista johtuen olla myös huomattavasti arvioitua suurempi. Pihattojen vesitiiviit kuivikepohjat voidaan ottaa huomioon lannan varastointitilana.

Lantalaa ei luonnollisesti voi sijoittaa ihan mihin tahansa, vaan on huomioitava esimerkiksi pohjavesialueet ja naapurien läheisyys.

Lue lisää tarkemmista vaatimuksista lannan eri varastointitavoille täältä.

Kuvassa alla: Lannan varastointi- ja käsittelyvaatimukset. Lähde: EquineLife-hanke, Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli – opas vastuulliseen tallitoimintaan.

 

 

 

Katetut lantalat

Lantala voidaan rakentaa tallin yhteyteen tai erilliseksi rakennukseksi. Molemmissa tapauksissa on varmistettava, että lantala on helppo täyttää ja tyhjentää. Keskeinen asia on myös lantalan tuulettuminen. Etenkin kun kyseessä on tallin yhteyteen rakennettu katettu lantala. Lanta tuottaa paljon lämpöä, kosteutta ja kaasuja, mistä voi seurata home- ja muita ongelmia rakenteissa. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei tallin ilmanvaihto ota korvausilmaa tallitilaan lantalan puolelta. Samasta syystä myös lantalan talliin johtavat ovet on hyvä pitää aina suljettuina.

Tallin yhteydessä oleva varasto voi olla haasteellinen ja toimivien ratkaisujen keksiminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi lantala voi aiheuttaa liiallista kosteutta tallirakennuksessa. Toisaalta tallin yhteyteen rakennetun lantalan tuottamaa lämpöä on helpompi hyödyntää lyhyemmän etäisyyden takia ja samalla lyhyt etäisyys säästää työntekijän aikaa ja askelia työpäivän aikana.

Esimerkkejä katetuista lantaloista löydät täältä.

 

Avolantalat

Avolantalalla tarkoitetaan kattamatonta täysimittaista betonilantalaa, jonka tilasvuus riittää 12kk aikana kertyvän lannan varastointiin.

Esimerkki avolantalasta

 

Tilapäiset lantavarastot

Tallit voivat tietyin edellytyksin toimia myös ohjemitoitusta pienemmän, tilapäisen lantavaraston turvin. Tällöin tallin yhteydessä on pieni lantavarasto esim. siirtolava tai Talli-Jussi-järjestelmä, jota tyhjennetään säännöllisesti. Lannan varastointi tulee tässäkin tapauksessa tehdä tiivispohjaisella alustalla, joka on katettu tai voidaan sadekausien aikana peittää. Menettely tulee kyseeseen seuraavissa tapauksissa:

  1. Lantaa siirretään tilapäisvarastosta säännöllisesti määräysten mukaiseen lantalaan esim. tallien yhteislantalat,
  2. Lantaa luovutetaan tiivispohjaiseen, riittävän kokoiseen lantavarastoon tai välittömästi viljelijälle hyödynnettäväksi,
  3. Lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on ympäristönsuojelulain 28:n mukainen lupa toiminnalleen esim. multayrittäjät,
  4. Lantaa kertyy vuosittain enintään 20 m3,
  5. Lantaa varastoidaan asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä lantapatterissa noudattaen nitraattiasetuksen mukaista menettelyä ja päästöt vesiin voidaan estää, tai
  6. Lantaa myydään tallilta pakattuna (Huom! lannoitevalmistajilla täytyy olla Eviran hyväksyntä).

Kaikissa yllämainituissa tavoissa tallinpitäjän on tehtävä etukäteen ja vuosittain valvontailmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontailmoitus tehdään aina silloin, jos poiketaan nitraattiasetuksessa säädetyistä lannan ja virtsan varastointitiloista. Lannan luovutuksesta tulisi lisäksi olla mielellään kirjallinen, pitkäaikainen sopimus lannan vastaanottajan kanssa, jossa sovitaan mm. nitraattiasetuksen mukaisesta, viiden vuoden välein tehtävästä lannan typpianalyysistä.

Esimerkkejä tilapäisistä lantavarastoista ja kompostoinnista osana lannan varastointia

 

Kuivikepatja osana lannan varastointia

Pihatoissa yleisesti käytetty kestokuivikepatja voidaan ottaa huomioon lantavarastona. Varastointitilavuus lasketaan pihaton makuuhallin pohjapinta-alasta kerrottuna kuivikepatjan enimmäispaksuudella. Tässä on otettava huomioon, että tallin minimi sisäkorkeus 2,2 metriä ei alitu. Pihaton kuivikepohja ei kuitenkaan yleensä yksinään riitä täyttämään 12 kk vaatimusta. Erillinen lantavarasto tarvitaan myös ulkoilualueilta kerätylle lannalle sekä pihatosta poistettavalla lannalle lannanlevityskiellon aikana (15.10.-15.4.).

Kuivikepatjaa voidaan käyttää myös karsinatalleissa, jolloin karsinoita ei siivota päivittäin, vaan uutta kuiviketta lisätään tarpeen mukaan vanhan päälle. Kuivikepatja siivotaan kokonaan ja vaihdetaan uuteen muutamia kertoja vuodessa. Tämä yleensä edellyttää, että karsinat on mahdollista siivota koneellisesti ja karsinoiden väliseinät ovat avattavia. Kuivikepatjamenetelmässä karsinoiden lattia on alempana kuin tallin käytävä. Patja vaihdetaan kun se on samalla tasolla tallin lattian kanssa. Patjan siivoaminen on helppoa koneellisesti esimerkiksi pienkuormaajan avulla, etenkin jos karsinoiden seinät ovat liikuteltavissa ja tallin käytävät tarpeeksi leveät. Tarpeeksi korkea talli ja toimiva ilmanvaihto tekevät patjaratkaisusta hajuttoman ja hevoselle hyvän vaihtoehdon. Patjaratkaisu vähentää lannan varastointitilan tarvetta etenkin jos lanta siirretään heti siivouksen jälkeen hyödynnettäväksi muualle. Lisäksi patjan tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi tallin vesien lämmityksessä. Karsinatallien osalta ei ole olemassa yleistä käytäntöä koskien lantalan tilavuusvaatimusten alentumista kuivikepatjan perusteella, joten asian tiimoilta kannattaa olla yhteydessä kunnan viranomaisiin.

Esimerkkejä kuivikepatjoista

 

Takaisin hyviin lantahuollon käytäntöihin