• på svenska
  • in English
  • Suomi
     

 

Hevosenlannan hyödyntäminen

 

  

Mieti:

  • Miten, mihin ja kenen toimesta lanta siirretään jatkokäsittelyyn?
  • Onko lanta ensisijaisesti mahdollista hyödyntää lannoitteena (levittää omille tai naapurin pelloille)?
  • Voidaanko se hyödyntää maanrakennusaineena (esim. toimittaa paikalliselle maanrakennusyrittäjälle?
  • Voidaanko lanta hyödyntää biopolttoaineena (esim. onko lähellä biokaasun tuotantolaitosta)?
  • Voidaanko lantalan tai kuivikepatjan tuottamaa lämpöä hyödyntää esim. muualla tallissa?
 

 

Suomen lainsäädännön mukaan lanta on jätettä ja eläinperäinen sivutuote. Jätelain periaatteiden mukaisesti lanta tulisi ensisijaisesti hyödyntää kasvinviljelyssä, maanparannusaineena ja lannoitteena. Hevosen lantaa hyödynnetäänkin tänä päivänä pelloilla ja puutarhoissa sekä mullan valmistuksessa. Valitettavasti hevosen lannan loppusijoittamisesta on tullut kuitenkin paikoin ongelma ja merkittävä kustannuserä, etenkin taajamissa, mikä on johtanut osin lantahuollon laiminlyömiseen. Lantaa päättyykin välillä esimerkiksi pellonreunoille, metsiin ja kaatopaikalle eli paikkoihin, mihin se ei kuulu.

Tässä osiossa tuomme esille erilaisia menetelmiä ja esimerkkejä lannan hyödyntämisestä. Aluksi käsittelemme erilaisia kompostointimenetelmiä, joilla voidaan nopeuttaa hevosenlannan kompostoitumista ja näin parantaa sen hyödynnettävyyttä. Tämän jälkeen tuomme esiin keinoja lannan hyödyntämiseen energiakäytössä. Osa esille nostetuista energian hyödyntämismenetelmistä ei ole vielä käytössä tai ne ovat kokeiluvaiheessa, joten konkreettisia esimerkkejä ei kaikista vaihtoehdoista ole vielä tarjolla. Koska kiinnostus lannan energiakäyttöön on suuri, tuomme siksi kuitenkin itse menetelmät tässä esille.

 

Hevosenlannan kompostointi

Kompostointi parantaa lannan ominaisuuksia ja hyödynnettävyyttä maanparannusaineena. Prosessissa orgaaninen aines hajoaa hapellisissa olosuhteissa pieneliöiden avulla ja tuottaa samalla lämpöä. Kompostointi tuhoaa rikkakasvien siemeniä, loisia sekä kärpäsen munia eli toisin sanoen parantaa lannan hygieenistä laatua. Se parantaa lannan mikrobiologisia, kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia tasaamalla pH:ta, lisäämällä edullisten mikrobien ja bakteerien kasvua sekä stabiloimalla ravinteita. Lisäksi kompostointi vähentää lannasta tulevaa hajua ja pienentää lantatilavuutta. Sen avulla voidaan siis parantaa lannan käytettävyyttä puutarhoissa ja peltoviljelyssä ja näin edistää lannan menekkiä. 

Kompostoitumiseen vaikuttavat keskeisesti seuraavat tekijät: lämpötila, kosteus, happi, pH sekä hiilen ja typen suhde (C:N). Hevosen sonta (ts. lanta ilman kuiviketta) on kompostoitumisen kannalta varsin optimaalinen materiaali (hiili-typpi suhde on 30:1 ja kosteuspitoisuus 60-70 %). Koska hevosen lannassa kuivikeen osuus voi olla jopa 80 %, vaikuttaa se keskeisesti lannan kompostoitumisprosessiin ja materiaalin ominaisuuteen maanparannusaineena. Puupohjaiset materiaalit, kuten kutteri, sahanpuru ja paperi sisältävät paljon hiiltä (C:N = 450-900:1) ja kompostoituvat siksi hitaasti, kun taas oljen ja turpeen hiili-typpi –suhde on noin 50-90:1. Turve sitoo käytettävistä kuivikkeista parhaiten nestettä ja liukoista typpeä ja on näin ollen hyvä tukiaine lannan kompostoitumisessa.

Kompostoitumista hidastavia tekijöitä ovat mm. typen ja kosteuden puute (ts. lannan kuivuus) sekä massan tiivistyminen. Talvella alhainen lämpötila voi vaikuttaa negatiivisesti hajottajapieneliöiden toimintaan, jotka toimivat parhaiten yli 20 oC lämpötilassa. PH on harvoin ongelmana hevosenlannan kompostoinnissa.   

Kompostointimenetelmiä

Hevosenlannan kompostointiin on olemassa monenlaisia tapoja ja laitteistoja. Tässä tuodaan esille Suomesta ja Ruotsista kerättyjä esimerkkejä. Teknisten tietojen lisäksi, olemme pyrkineet tuomaan esille myös tietoja kustannuksista niin perustamis- kuin käyttökustannusten osalta.

 

Hevosenlannan hyödyntäminen energiana

Kiinnostus hevosenlannan hyödyntämiseen energiana on kasvussa. Hevosten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina ja lannan sijoittaminen on muodostunut paikoin haastavaksi etenkin taajamissa sijaitsevilla talleilla. Hevosenlannan hyödyntämiseen energiana on erilaisia menetelmiä, joista vain osaa on kokeiltu Suomessa ja Ruotsissa. Näin ollen kaikkien esille nostettavien menetelmien osalta emme voi esittää konkreettisia esimerkkejä.

Lannan tuottaman energian hyödyntämisvaihtoehtojen osalta käsitellään tässä seuraavia vaihtoehtoja: